Lotan ja Rion kohtaaminen sujui mukavasti. Kävimme ensin sopeutumismielessä koirien kanssa pienellä remmilenkillä, jonka aikana Rio kuiskutteli lemmensanoja Lotan korviin niin tehokkaasti, että meinasi tulla kiire päästä sisälle... Pienen jäähyn jälkeen Rio hoiteli hommat isännän ottein ja me "avustajat" kökötimme tasan 23 minuuttia kummallisissa asennoissa helpottamassa nalkissa olevia koiria. Varsinkin Lotta oli sitä mieltä, että koska varsinaiset hommat oli jo hoidettu voisi hyvin lähteä heti vaikka kahville.

Paluumatka miehelästä sujui varsin helpottuneissa ja hulvattomissa tunnelmissa. Tanjan sanoja lainatakseni hieman sensuroituna:"anteliaisuus" on hieno piirre nartussa"... Pakko olla samaa mieltä :D

Nyt jäämme odottamaan alkaako vauvat kasvamaan. Astutuksesta on kulunut nyt 1 viikko ja 2 päivää..vielä ei näy mitään. Lotta ihmettelee, että onko toi mamma ihan kilahtanut, koska sen pitää koko ajan silitellä masua ja tutkia "ulokkeita"...

.